POLKKA

VUODEN 2014 YLEISTEEMA POLKKA

Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus valitsee vuosittain yleisteeman. Teemat ovat 2014 lähtien yksivuotisia. Vuoden 2014 teemaksi on valittu polkka. Yleisteemoja on alalla ollut jo vuodesta 1979 alkaen. Teemaa koordinoi Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus ja sitä toteuttavat kansanmusiikki- ja kansantanssialan järjestöt ja tapahtumat. Aikaisemmat yleisteemat löytyvät täältä.

Teemavuosi käynnistetään perinteisesti Folkforumissa, koko alan seminaarissa 10.1. 2014 klo 11-14, Sibelius-Akatemian Pohjoisen Rautatiekatu 9, kamarimusiikkisalissa. Teema on näyttävästi esille Folklandia-risteilyllä 10.-11.1.2014.

 

POLKKA

Kun Ilmari Krohn julkaisi kolmannen Suomen Kansan Sävelmiä –kirjan, hän ei huolinut mukaan polkka- eikä masurkkamelodioita, koska ne eivät hänen mukaansa olleet kansanmusiikkia. Krohnille tuon ajan polkka oli muotitanssi, jota tanssivat kaikki herrat ja narrit, joten kansansävelkokoelmaan sillä ei ollut asiaa. Tosin vahingossa polkkia kuitenkin tuli mukaan, koska Krohn ei tunnistanut melodioita polkiksi.

Polkalla on muiden tanssilajien tavoin pitkä ja värikäs historia, joka on täynnä enemmän ja vähemmän värikkäitä tarinoita sen alkuperästä ja vaiheista. Polkka voidaan varmuudella jäljittää itä-Eurooppaan 1700- ja 1800 –luvun taitteeseen, jolloin siellä tanssittiin nopeatempoisia, kaksijakoisia paritansseja. Nimenä polkka esiintyi ensimmäisen kerran 1830-luvun paikkeilla Böömissä ja tanssi esitettiin julkisesti ensimmäisen kerran Prahan tanssisalongeissa 1835.

Varsinainen maailmanmenestys saavutettiin kun polkka esitettiin 1839 Wienissä ja ennen kaikkea Pariisissa 1840. Tämän jälkeen tanssi levisi ympäri Eurooppaa ja Amerikkaa hyvin nopeasti ja voitiinkin puhua suoranaisesta polkkamaniasta seuraavien vuosien aikana. Myös suomalaiset saivat tutustua polkan rytmeihin, sillä ensimmäiset tiedot siitä ovat Helsingistä vuodelta 1844 ja seuraavana vuotena sävelet kaikuivat jo Rovaniemen korkeudella. Myös Suomessa polkan suosio hämmästytti niin, että puhuttiin ”polkkaepidemiasta”.

Kansanomaisen tanssina polkka kuitenkin yleistyi rauhallisemmassa tahdissa. 1900-luvulle tultaessa tanssi tunnettiin aina Itä-Karjalaa myöten.

Polkka oli ehkä ensimmäinen laajalle levinnyt muotitanssi, josta tuli vähitellen olennainen osa monien maiden kansankulttuuria tai kulttuurista nostalgiaa, kuten amerikanpuolalaisten polkkaillat sen todistavat. Myös Suomessa polkka on sekä tanssina että musiikkina juurtunut syvälle täkäläiseen kulttuuriin. Se heijastelee suomalaisuutta monin eri tavoin joko kansallisina tarinoina kuten Säkkijärven polkka tai internetajan meemeinä kuten Ievan polkka.

Polkka haastaa stereotyyppisen kuvan sisäänpäin kääntyneistä suomalaisista ja tuo esiin räiskyvän ja vallattoman puolen meistä, joka valitettavan usein unohdetaan niin maailmalla kuin meillä täällä Suomessakin.

 

Teksti: Petri Hoppu, tanssitieteen dosentti, Polkka-työryhmän puheenjohtaja. Työryhmän muut jäsenet Rami Meling, Teija Niku ja Juhani Näreharju.

 

Vuonna 2014 haastamme kansan polkkaamaan ja nauttimaan polkan ilosta ja energisyydestä. Kaivetaan esille ne lukuisat suomalaiset polkat, jotka ovat jääneet unholaan, kokeillaan uusia polkkafuusioita, polkkalaulujen avulla kuka tahansa voi polkata.

Helmikuussa 2014 perustetaan Polkalle oma sivusto, johon kootaan polkkaan liittyvää aineistoa.

Lisätietoja Riitta-Liisa Joutsenlahti, toiminnanjohtaja, Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus, 0447516366, tj(@)jkansanmusiikki.fi