Uusia julkaisuja

Löytty Jaakko & Selloduo Varonen: Yhteistä tietä

cd

Yhteistä tietä -levyllä esiintyvät Jaakko Löytty, kitara ja laulu, Anna-Maaria Varonen, sello ja laulu, sekä Olli Varonen, sello. Lyömäsoittimia soittaa muutamalla kappaleella Seppo Rauteva. Kaikki levyn sovitukset ovat Jaakon ja Varosten laatimia. Äänitykset ja miksauksen on tehnyt Mikko Murtoniemi.

Yhteistä tietä -levy tuo suomalaiseen musiikkikenttään jotakin uutta ja ennen kuulematonta. Siinä lyövät kättä gospelmusiikki ja akustisin soittimin esitetty konserttimusiikki. Myös Siionin virret ovat vahvasti esillä. Mukana on mm. Jaakko Löytyn suosituimmaksi lauluksi äänestetty Kahden maan kansalainen.

Jo levytystä edeltäneet konsertit todistivat sen, että kyseessä on innovaatio, joka tavoittaa ja kiinnostaa useita erilaisia kohderyhmiä. Siitä ovat kiinnostuneet Jaakko Löytty -fanit ja klassisen musiikin kuluttajat. Konsertit todistivat myös yleisön varauksettoman tyytyväisyyden, joten samaa palautetta voi hyvällä syyllä odottaa myös levyn kuuntelijoilta.

Herra, kuule / Introduzione / Ääni huutaa / On vääryydellä valta / Vanhurskas Herra / Herra, siunaa kotia / Yhteistä tietä / Song of the Birds / Taivaan lintu / Vettä virtaavaa / Lahjalaulu / Kaksitoista lintua / Kahden maan kansalainen / Käy, Herra meitä siunaamaan

Julkaisija Herättäjä-yhdistys 2018

Iin Laulupelimannit: Kivalterin katrilli

cd

Musiikkia Oulun seudulta vuosilta 1820-1860.

Iin Laulupelimannit on äänittänyt vuonna 2018 Kivalterin katrilli -levyn. Levy sisältää 14 instrumentaalikappaletta, jotka ovat peräisin Sofia-Walzer -kirjasta. Kirjassa on Oulussa eläneiden Johan Julinin ja Johan Lemanin 1800-luvun alkupuolella käsin kirjoitettujen nuottikokoelmien nuotit. Tälle levylle on valittu Julinin nuottikirjasta useita katrilleja ja pari polskaa. Nämä ovat olleet 1800-luvun alussa Oulussa yleisiä tansseja. Lemanin kirjasta on mukana valsseja, masurkka, galoppi, polkka ja katrilleja. Sävelmät on soitettu kansanmusiikin tyylisesti niillä soittimilla, joita ryhmällä on käytettävissä.

Levyllä olevat laulut ovat peräisin Oulussa laulettua -laulukirjasta. Laulut ovat 1800-luvulla Oulussa laulettuja, usein merimiesaiheisia lauluja, joita ei luultavasti ole paljon muualla laulettu. Lisäksi kirjassa on lauluja, jotka ovat tuttuja muualtakin Suomesta, mutta niissä on muista versioista poiketen sävelmässä tai sanoituksessa vähän omaperäisyyttä. Tällainen on esim. Tie meni -laulu.

Soittajat ja laulajat levyllä:
Unto Kukka, mandoliinit, kitara, sovitukset, äänitys
Reijo Kossi, klarinetti
Esko Holappa, hanuri
Kalevi Sumen, kontrabasso
Pertti Kaikkone, rytmisoittimet
Raimo Hentonen, laulu + kitara
Aarre Tarkki, laulu + kitara
Laulajat: Tuula Paakkola, Marjaana Pakanen (+ cajon), Kati Södö, Eila Kyröläinen, Maire Malo-Määttä, Olavi Määttä, Pasi Rajala, Birgitta Rajala, Heikki Räinä, Jorma Kokko

Qvadrill 2, Kivalterin katrilli / Kadrill af Nordberg, Nordbergin katrilli / Tie meni / Mua muistatko / Polska från Upland / Qvadrill 10 / Qvadrill 1, Mamsellin katrilli / Qvadrill 7, Hovineuvoksen katrilli / Polka Masurka / Heila Helsingissä / Täällä selkiällä merellä / Storm Galopp / Sofia Walzer / Polonaise Clarinetto / Myllyllä / Sinun kanssa / Qvadrille / Qvadrill 11, Margaretan katrilli / Tolf års flickas vals, 12-vuotiaan tytön valssi / Polka, Mandin polkka

Julkaisija Iin Laulupelimannit 2018

Euran balladi: Kustaan laulu

cd

Vuonna 1857 Euran Turajärvellä syntynyt Frans Järvinen oli aikansa tuotteliaimpia arkkiveisurunoilijoita. Hän ehti elämänsä aikana julkaista 40 arkillista veisuja eli yhteensä noin 100 laulua.
Vaikka Frans oli tuottelias arkkiveisurunoilija, hän ei kuitenkaan kuulunut kaikkein tunnetuimpien joukkoon siitä syystä, että toisin kuin monet muut arkkiveisuja runoilleet pelimannit, Frans Järvinen käytti paikallisisa painoja Raumalla ja Porissa, ja myi arkkiveisujaan pääasiassa Satakunnassa.

Arkkiveisujen kulta-aikaa oli 1800-luku, jolloin nimeltä tunnettuja arkkiveisurunoilijoita oli Suomessa noin 250. He käänsivät vieraskielisiä arkkiveisuja suomeksi, sepittivät omia tekstejään tai julkaisivat muiden arkkiveisunikkarien tutuiksi tekemiä lauluja.
Arkkiveisuperinne alkoi hiipua 1910-luvulla, ja sanomalehtien yleistyminen vei lopulta markkinat arkkiveisukauppiallta.

Risto Kuparin, Venla Katilan, Veera Katilan ja Timo Katilan Kustaan laulu on tiettävästi ensimmäisenä Suomessa julkaissut kokonaisen cd-levyllisen arkkiveisuja.
Levyn julkaiseminen on ajankohtaista nyt myös siksi, että Frans Järvisen kuolemasta tuli toukokuussa kuluneeksi 100 vuotta.

Frans vangittiin 20. huhtikuuta 1918 ja kuljetettiin Poriin Cygnaeuksen koulun pihamaalla sijainneeseen väliaikaiseen vankilaan. Vangitsemisen syynä oli Fransin kuuluminen työväenyhdistykseen. Kuuluisa arkkiveisurunoilija kuoli 3. toukokuuta keuhkokuumeeseen, vain 13 vuorokautta vangitsemisensa jälkeen.

Vaalipolska / Pastori palasi / Minäkö itkisin / Surun valssi / Jooseppi Egyptin maaherrana / Syysiltana / Mustalaislaulu / Haavisto ja Puntarin Kolli / Orjan laulu / Nälkävuoden keväällä / Balladi Euran kirkkomaalta

Julkaisija Euran kunta 2018

Eldanka: Rusty treasures

cd

Suomalainen kitarayhtye

Mika Jämsä - kitara
Rasmus Tammik - kitara
Mauri Haapamäki - basso
Janne Torvikoski - rummut

SUP Rider / Paranta Beach / Slap Me / The Promise / Treasure / Threnody for My Pet Pony / Bend or Stretch / Dumb Step / SF Surf / November / Jopo – The First Ride / Springfields

Julkaisija Eldanka 2018

Aallotar: Ameriikan laulu

cd

Aallottaren toinen levy tuo duon musiikkiin entistä enemmän syvyyttä, kokeilunhalua ja eleganssia. Amerikansuomalaisen Sara Pajusen ja suomalaisen Teija Nikun musiikki tuo kaksi perspektiiviä heidän molempien musiikkiperinteeseen.

Sara Pajunen, viulu ja laulu
Teija Niku, harmonikka ja laulu

Ameriikan laulu / Joulukuu / Octone / Metsäkukkia / Tallari / Tuudittele tuuli / Kudos & Kuortane / Sininen uni

Julkaisija Nordic Notes 2018

Allspelslåtar 2

nuottikirja

Suomenruotsalaisia yhteissoittokappaleita. 67 sivua.

Brudmarsch från Eckerö / Hitis bröllopsmarsch / Lappfjärds brudmarsch / Annandagsmenuett / Menuett från Täcktom / Minett från Helsinge / Prästkragen / Brännvinspolska / Gammal polska från Tusby / Gröitstampin / Polska efter Viktor Hinds / Tvåtaktspolska från Helsinge / Rundpolska från Eckerö / Brudens första vals / Fuxas valsen från Kronoby / Massbyvalsen / Oskar Ingves vals / Pfalers vals / Tallas Kalles vals / Vals från Kumlinge / Vals efter Hans "Thors Hans" Storthors från Övermark / Vals efter "Penik Josip" Josep Krokbäck / Vals från Kvevlax / Visslanvalsen / Ängen var grön / Engelska från Helsinge / Mazurka efter Frans Janson / Mazurka från Gunnarsstrand / Mazurka från Korpo / Sattmarks-mazurkan / Trådarin / Eklund-Alfreds polka / Humfidifixan / Kalaspolkan / Kråköpolka / Kvickströms polka / Polka efter Fridolf Hjerppe / Polka efter Karl Johan Forsman / Polka efter Otto Edvard Pettersson / Polka från Esbo / Petters polka (Polka från Borgå) / Polka från Vichtis / Polka efter "Penik Josip", Josep Krokbäck / Strandbergspolkan / Strömfors polka / Svartsmarapolkan / Talmans polka / "Gamla Strömmarns" schottis / Haddnäs-Isidors schottis / "Holandspolka" / Jänka efter B.Eklund / Palvis bastuschottis / Potpurri från Kimitoön / Schottis från Jeppo / Schottis efter Henrik Johan Nymalm / Schottis från Hangö / Västerbacka schottis / Ybbersnäs schottis

Julkaisija Finlands svenska spelmansförbund 2018

Kaustisen Jamivihko 2018

nuottikirja

Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden 2018 Jamisoittokappaleet.

Nuotit: Kulkuripoika / Likka istui kivellä / Dig så vill jag kläda / Schottis efter J.P. Ragvals / Pettanvalssi / Teksan Maijan roskapuuvalssi / Kairelan Oskarin sottiisi / Sofia Riskun laulama polkka / Tipitii / Kökare pollonessa

Julkaisija Kansanmusiikki-instituutti 2018

Oulun seudun purppurin ja Vepsän nuottikirjan sävelmiä (vihko & cd)

nuottikirja

Liminkalainen lukkari Robert Lehrbäck on lähettänyt Oulun seudun purppurin sävelmät Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle vuosina 1877-1879. Hän on lähetteessään kertonut, että näitä sävelmiä soittivat tuohon aikaan vanhat pelimannit, jotka olivat oppineet ne vielä vanhemmilta soittajilta.
Vepsän nuottikirjan ensimmäiset sävelmät on käsin kirjoittanut pelimanni Elias Kaakinen (s. 1779). Hän oli armeijan musikantti. Hän aloitti nuottikirjan sävelmien muistiin kirjoittamisen vuonna 1810 Ylikiimingissä. Monipolvisten sattumusten kautta nuottikirja löytyi Vepsän kylän talosta purkutöiden yhteydessä vuonna 1948. Useat Vepsän kirjan kappaleet ovat 1700-luvulta peräisin, monet ruotuväkiaikaisia Ruotsin armeijan marssien tyylisiä.

Pohjois-Pohjanmaan Kansanmusiikkiyhdistys on julkaissut nuottivihkon näistä vanhojen nuottikirjojen kappaleista. Sovitukset on tehnyt Vesa Pentti.

Samat sävelmät on soittanut levylle Oulun Pelimannit vuosina 1976 ja 1983. Soittajina: Pentti Vallo (viulu), Jussi Haanpää (hanuri), Eino Hänninen (klarinetti), Martti Sumen (basso).

Nuotit:
Oulun seudun purppuri: 1. Purppuri-polska / 2. Angleisi / 3. Masurkka / 4. Franseisi / 5. Valssi / 6. Purppuri-polska
Vepsän nuottikirja: Vepsän marssi / Riemupelimannien marssi / Eliaksen marssi / Sandran valssi / Vepsän valssi / Heino-Matin valssi / Kanttorin poloneesi / Lungin polska 1 / Lungin polska 2 /  Heinäpolska / Uusi neion polska eli Vesikesän polska / Ylikiimingin polska

Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan Kansanmusiikkiyhdistys 2018

Kivimäki Anne-Mari: Perinnelaboratorio

kirja

Anne-Mari Kivimäen taiteellisen tohtorintutkinnon tutkielma.

Perinnelaboratorio-työn yksi tärkeä tehtävä on karjalaisen haitarin nostaminen arkistoista kanteleen ja runolaulun rinnalle. Karjalainen haitarimusiikki on taiteellisen tutkimuksen myötä jatkunut, kehittynyt ja viety yleisön kuultavaksi viidessä tohtorintutkinnon konsertissa. Työn keskushenkilönä on Raja-Karjalassa, Suistamolla elänyt tarinankertoja, haitarinsoittaja Ilja Kotikallio (1894-1961), jonka jalanjäljillä muusikko-säveltäjä Anne-Mari Kivimäki on matkannut ja tehnyt taiteellista tutkimusta vuosina 2012-2017. Matkan varrella on tehty arvokkaita arkistolöytöjä ja soitettu ilmoille sielunmaisemia neuvostovalmisteisella Notka-haitarilla.

"Suistamo on minulle mielentila, joka koostuu arkistonauhoista, Karjalan matkoista, rosoisesta soundista, historiasta, mielikuvista, kaipauksesta ja ihmisistä, joiden kanssa olen työskennellyt Perinnelaboratoriossani. Haitariporukoissa on ollut hyvä olla." Anne-Mari Kivimäki

Julkaisija Kihtinäjärvi Records 2018

Julkunen Arto & Rantanen Markus: Ukulele kompista sooloon – harrastajan kirja

kirja

Kaikenikäisten keskuudessa yleistynyt, yhteisöllisyyttä lisäävä ja hyvää mieltä tuottava ukuleleharrastus sai lisäpontta viime vuonna ilmestyneestä Suuresta ukulelekirjasta, jonka odotettu jatko-osa Ukulele kompista sooloon - tekniikkaa ja tarinoita ilmestyy syyskuussa! Kokeneiden ukulelekouluttajien ja -aktiivien laatima teos näyttää ukulelisteille yksityiskohtaisesti, miten jatkaa harrastuksessa eteenpäin.

Kirja käsittelee monipuolisesti eri musiikinlajeja ukulelen näkökulmasta sekä sitä, millaisin keinoin tavallinen säestäjä voi halutessaan vähitellen edetä melodioita ja sooloja esittäväksi solistiksi. Myös ukulelebasisteille ja yhtyesoitosta kiinnostuneille uutuuskirja tarjoilee tiiviin tietopaketin.

Osan ukulelekulttuurista muodostavat harrastajien omat kokemukset sekä tämän sympaattisen soittimen ympärille kietoutuneet lukuisat tarinat. Ukulele kompista sooloon - tekniikkaa ja tarinoita kertoo myös ukuleleharrastajien omista kokemuksista, jotka tarinoiden muodossa esitettyinä tekevät kirjasta myös hauskan ja nautinnollisen lukuelämyksen.

Julkaisija Aviador-kustannus 2018

Järvelä Mauno: Artun nuottikirja

kirja

Artturi Peltokangas syntyi Amerikassa Michiganin osavaltiossa v. 1898. Hän muutti viiden vuoden iässä äitinsä ja kahden veljensä kanssa Suomeen ja perhe asettui asumaan Kaustisen Järvelään, Artun äidin syntymäkylään. Järvelässä vaikutti Artun nuoruusvuosina monta taitavaa pelimannia, ja Viljami Jylhästä, Konsta Jylhän isästä, tuli Artulle tärkeä esikuva ja opettaja monen muun vanhemman pelimannin ohella. Arttu palasi vielä aikuisena Amerikkaan ja soitti siellä suomalaisten haaleilla tansseja setänsä Jussi Jylhän kanssa. Lopullinen koti oli kuitenkin tuttu Järvelän kylä, jonne hän asettui pysyvästi v. 1934.

Amerikan vuosien vaikutus kuului Artun ohjelmistossa ja soittotyylissä. Hänen kotiyhtyeekseen tuli luonnollisesti Järvelän pelimannit, joiden riveissä Arttu ehti soittelemaan muutamat festivaalitkin.

Itsekin Kaustisen Järvelän kylän mestaripelimanneihin kuuluva Mauno Järvelä on nuotintanut Artun nuottikirjaan suoraan arkistonauhoilta 28 kappaletta ”Oosin Artun” ohjelmistosta, ja totta kai niin Artun kuin kappaleidenkin tarinat kerrotaan!

Nuotit: Pikkulukkarin polkka / Keitinkoukun polkka / Puhemiespolkka / Artun polkka / Artun Ameriikan polkka / Jussi-sedän polkka / Kaksirivisen polkka / Pönkä-Matin polokka / Kairelan Oskarin sottiisi / Joonas-Oskarin sottiisi / Marjaanan Villen sotiisi / Sotiisi Henry Fordin nuottikirjasta / Henry Fordin sotiisi / Sotiisi vain / Artun sotiisi / Marjaanan Villen toinen sotiisi / Oosin sotiisi Järveilästä / Oosinsyrjän sotiisi / Viola Turpeisen jenkkivalssi / Artun siliavalssi / Nooakin aikainen jenkkivalssi / Virkkalan Arviitin valssi / Viiminen valssi Ameriikasta / Oosin Artun masurkka / Artun joulumasurkka / Ateenan marssi / C-duurin marssi / Artun muistoja, jenkkivalssi

Julkaisija Kansanmusiikki-instituutti 2018

Janka-Murros Anna ja Antti: Savon pelimannien parhaat

kirja

Nuottikirja kokoaa yksien kansien väliin savolaisten pelimannien soitteita, jotka ovat vuosien varrella vakiintuneet perusmateriaaliksi yhteissoitoissa ja paikallisten soittajien ja laulajien ohjelmistossa. Suurimmassa osassa kappaleita on myös uusi sovitus kakkosääneen.

Nuottikokoelmassa on sävellyksiä alueen oltermanneilta Kalevi Kainulaiselta ja Erkki Vepsäläiseltä, Veijo Kaismalalta, Juokki Nousiaiselta, Alvar Närheltä, Riitta Hämeen-Anttilalta, Heikki Suvelolta, Aatu Karppiselta, Tauno Lappalaiselta, Pentti Ravantilta ja Tuure Niskaselta. Lisäksi mukana Tuure Niskasen,  Optatus Raatikaisen, Taavetti Sonnisen ohjelmistosta löytyneitä sävelmiä.

Nuotit: Aalloilla  / Amanda / Erkon polkka / Finnpolska / Heikki Makkosen jenkka /  Heikki Makkosen masurkka / Hilipakka polokka / Hyvän tuulinen emäntä aittapolulla / Ierikan viulpolkka / Juokin ensimmäinen jenkka / Juokin toinen jenkka / Juokin polkka / Kalakukkoo ja kokkelpiimää / Kallavesi-valssi / Kalpean Iidan tango / Kauniilta kuuluu käen laulu / Kesän ihanuuden valssi / Kesti-Jussi polkka / Kiljanderin polkka / Kiljanderin polska / Kiljanderin valssi / Kuopijjoon / Lapinlahden masurkka /  Laulelenpa, soittelenpa (soitto) / Laulelenpa, soittelenpa (kuoro) / Lemmenoöjyä / Lesken hattu / Marja Karjalan / Markkinapolkka / Metsurin jatsi / Muistojen masurkka / Naapurin polkka / Nosta jalkaa / Nyt aloitan minä tämän laulun / Obleenan polkka / Onkivesi valssi / Pohjolan sottiisi / Polkat / Polkka-masurkka n:o 355 / Rettelo-marssi / Riikan sottiisi / Sammuva hiillos / Satakielen polkka / Savolainen häämarssi / Seppä ja hänen pieni sällinsä / Soittajan marssi / Soutajan valssi (soitto) / Soutajan valssi kuoro) / Sukka hukassa / Tenhus-Kallen masurkka / Tihilän polkka / Tuuren sottiisi / Vangin kohtalo (soitto) / Vangin kohtalo (kuoro) /  Vanhanpojan laulu / Viänäs-Ollin rimppa / Wenäjän katrilli / Ylä-Savon marssi / Yön hiljaisuudessa

Julkaisija Pohjois-Savon Kansanmusiikkiyhdistys ja Ylä-Savon pelimannit 2018

Hiiohoi!: Lauluja mereltä

kirja

”Kaukaa mastot esiin uivat takaa usvan niin kuin maasta menneisyyden...” laulaa Rauli Somerjoki suositussa laulussaan Laivat. Tämä menneisyys on myös nykyisyyttä, sillä Helsinki ja koko Suomikin on kautta historiansa ollut aito ”Itämeren tytär”, jolla on tuhat kilometriä merenrantaa. Meri on myös ollut mielikuvien, vapauden ja unelmien kohde. Se on inspiroinut kirjailijoita, taiteilijoita, säveltäjiä ja lauluntekijöitä.

Hiiohoi! Lauluja mereltä -kirja kokoaa yksiin kansiin parhaat, kaikille tutut merelliset suosikkisävelmät sekä valikoiman aitoja merimiesten työlauluja, ”shantyja”, yhteensä 90 laulua. Meri- ja merimiesaiheiset laulut ovat olleet suosittuja läpi vuosikymmenten, ne kertovat meille ”vanhoista hyvistä ajoista” ja tuovat seikkailun ja romantiikan hohdetta ihmisen arkeen. Tämä kirja kuuluu jokaisen veneen kirjastoon ja meren ystävien hyllyyn!

Melodia, sanat, sointumerkit.

Toimittanut Esko Rahikainen

Julkaisija John Nurmisen säätiö 2018

Heikkilä Sauli: Kiehtova kurkkulaulu

kirja

Etnisten laulutyylien elävä tietosanakirja Sauli Heikkilä kokeili kurkkulaulua jo teini-iässä - tietämättään. Maailmanmusiikin kasvaneen suosion myötä tämä kiehtova laulutyyli on noussut myös Suomessa kulttiharrastuksen asemaan. Kirjassaan Kiehtova kurkkulaulu Heikkilä kertoo elävästi ja hauskasti uppoutumisestaan ”omituisten äänten” maailmaan ja siitä, kuinka kurkkuaan voi alkaa kouluttaa tätä kiehtovaa laulutapaa varten.

Heikkilä on tehnyt lukuisia matkoja kurkkulaulun syntysijoille Tuvaan. Viimeisimmällä matkallaan hän kävi myös Mongoliassa ja Altailla. Pitkäaikaisen kurkkulauluun perehtymisen ja lukuisien opintomatkojen tuloksena on teos, joka on sekä koukuttava matkakirja että johdatus ainutlaatuisen musiikkiperinnön äärelle. Sauli Heikkilän pitkäaikaisen opetustyön ansiosta kurkkulaulun harrastus Suomessa on voimakkaassa kasvussa.

Julkaisija Aviador 2018

Folkit! Haapavesi Folk -juhlakirja

kirja

Haapavesi Folk Music Festival soi Haapavedellä kesällä 2018 jo 30. kerran. Festivaali aloitti vaatimattomasti Kansanopiston takapihalla vuonna 1989. Juhlan kunniaksi julkaistiin juhlakirja, jonka kirjoitti kaskifolkisti, kurkkulaulaja, graafikko ja Kansanmusiikki-lehden päätoimittaja Sauli Heikkilä, joka on ollut mukana festivaalilla alusta asti monenlaisissa rooleissa.

Kirjassa käydään festivaali läpi vuosi vuodelta tähän asti. Katsellaan keitä merkittäviä taiteilijoita Haapavedellä onkaan vieraillut. Puheenvuoro annetaan myös järjestäjille, esiintyjille, talkoolaisille ja yleisölle.

Julkaisija Haapavesi Folk ry 2018

Eloranta Jaana & Louhula Katja: Aldevin & Kari Peltoniemi – Mestaripelimannit

kirja

”Musiikki kuuluu ihan tavalliseen elämään. Ei se ole mitään hohdokasta tai suurta ja erikoista. Musiikki on taivaan lahja, josta on lupa nauttia aina kun siltä tuntuu.” (Aldevin Peltoniemi)

Kaustislaisen pelimannitradition ”salaisuus” on elävänä säilynyt korvakuulo-oppimisen perinne, joka on tuottanut joustavan yhdistelmän paikallisten kappaleiden ja leimallisten tyylipiirteiden säilymistä ja yksilöllistä muuntelua. Mestaripelimannit Aldevin Peltoniemi (1908–1992) ja hänen poikansa Kari Peltoniemi (1945–) ovat olleet korvakuuloperinteen vahvimpien kantajien joukossa, ja heidän tähän kirjaan nuotinnetut omat 20 sävellystään ovat perinteen jatkumoa parhaimmillaan. Aldevin Peltoniemen tyttärentyttärien kokoamat Aldevinin ja Karin elämäntarinat antavat 1800-luvun puolelle saakka kurottavan eläväisen ja havainnollisen kuvan soiton ja musiikin roolista yhden kaustislaisen pelimannisuvun elämässä. Kirjan oheismateriaaliksi tekijät ovat koonneet myös Youtubeen valikoiman Aldevin ja Kari Peltoniemen tallennettuja esityksiä.

Nuotit: Alteviini valssi / Isän polkka / Peltoniemen polska / Soitinverstaan sottiisi / Vehtarin marssi / Bingopolkka / Heinäsirkka / Haikiavalssi / Karin sottiisi / Isän muistolle / Karin uudempi sottiisi / Timon kaivuri / Kevään muistoja / Parkkipaikka / Päivänsädevalssi / Sävelten hyväily / Tillarin valssi / Valssi Marjutille / Välitien jenkka / Pelimannin poika / Karin tango /

Julkaisija Kansanmusiikki-instituutti 2018

Jimmy Träskelin: Eikä tätä laulua laulaa saa – suomalaiset eroottiset kansanlaulut.

kirja

Jimmy Träskelin: Eikä tätä laulua laulaa saa – suomalaiset eroottiset kansanlaulut.

Suomalaiset eroottiset kansanlaulut yksissä kansissa

Eroottiset kansanlaulut julistivat Suomen kansan iloluontoista suhtautumista seksiin ja seksuaalisuuteen 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Työmailla raikuivat junttalaulut, jotka pitivät työn tahdin ja tekijöiden mielet rasvattuna, ja kotona lasta tuudittava äiti piti itsensä hereillä innostavien kehtolauluvärssyjen avulla. Mikä oli mielellä, tuli kielelle – ja mikä tuli kielelle, sen vanha kansa lauloi.

Jimmy Träskelinin toimittama Eikä tätä laulua laulaa saa – suomalaiset eroottiset kansanlaulut kokoaa yksiin kansiin kansanperinnearkistoihin tallennettuja eroottisia kansanlauluja, kaikkiaan 133 laulua noin 250 toisintona nuotteineen. Tähän asti laajin ja lähteiltään kattavin maassamme julkaistu eroottisia lauluja kokoava kirja sisältää ympäri Suomen tallennettuja lauluja ja niiden toisintoja. Niiden kautta syntyy ajatuksia herättävä kuva kansanlauluperinteemme vaietusta mutta oleellisesta osasta sekä erityislaatuisesta erotiikan lajista. 

Eikä tätä laulua laulaa saa on Kansanmusiikki-instituutin julkaisuvastaavana työskentelevän Jimmy Träskelinin kahden vuoden perusteellisen arkistotyön tulos. Träskelin uppoutui kansanperinnearkistojen perimmäisiin nurkkiin sysättyihin kokoelmiin muodostaakseen käsityksen vanhan kansan eroottisesta lauluperinteestä. Kirjaan Träskelin on koonnut aineistoa monipuolisesti kaikkine vivahteineen: mukana on niin leikkimielisiä seksuaaliaiheisia tanssilauluja, eroottisia kehtolauluja kuin räävittömiä junttalauluja, joiden sisällöt vaihtelevat hienovaraisesta vihjailusta ronskiin pornografiseen ilotteluun.
  
Teos esittelee kirjavan, hersyvän ja voimakkaita tunteita herättävän perinteenlajin, joka on laulajan huulille noustessaan ollut yhtä pitelemätön luonnonvoima kuin ihmisen seksuaalisuuskin. Kirjan johdannossa Träskelin taustoittaa eroottisten laulujen historiaa, lähtökohtia, käyttöyhteyksiä, ilmaisukeinoja, sisältöä ja merkityksiä. Arkistotyön tuoksinassa on syntynyt myös jo kaksi muusikko Sampo Korvan kanssa muodostetun Turvalan uunilla ‑duon levyä, joihin on ammennettu arkistolöydöksistä omaan suuhun sopivimpia otoksia herkällä mutta suorasukaisella otteella.

Kansanmusiikki-instituutti KIJ 105.
Nidottu, 312 sivua.
YKL 78.4213.

Teos julkaistaan pohjoismaisessa Erotisk folkedikting i Norden -seminaarissa Espoon Hanasaaressa 17.11.

2018

BRUNSKÄRS TONER - BRUNSKÄRIN SÄVELIÄ

cd

Anna Danielsson on säveltänyt levyn kappaleet. Anna asuu Brunskärin saaressa. Brunskär sijaitsee Korppoosta etelään Turunmaan saaristossa. Annan äidin, Brunskärs-Majan, ansiosta saarella on vahva kansanmusiikkiperinne. Anna on säveltänyt kaikki kappaleet Brunskärin puhuttelevassa ja innoittavassa saaristoympäristössä.

Levyllä on 12 raitaa ja Brunskärin valssi esitetään sekä instrumentaali- että lauluversiona. Laulusta vastaa Annan pojantytär Ingrid, joka oli 14-vuotias, kun levy äänitettiin.

Musiikin maisteri ja pelimanni Pekka Pentikäinen toimii Espoon pelimannien taiteellisena johtajana ja soitonjohtajana. Pekka on sovittanut Annan musiikkia Espoon pelimanneille ja Pekan sovituksissa kappaleet ovat saaneet lisää uusia ulottuvuuksia – ja soiton ilo kuuluu levyllä!

Espoon pelimannit on harjoitellut kappaleita syksystä 2017. CD-levy äänitettiin huhtikuussa 2018 Kauniaisissa. Antti Pohjola vastasi levyn äänitekniikasta.

Espoon pelimannit on aktiivinen pelimanniorkesteri, jossa on noin 20 soittajaa. www.espoonpelimannit.fi

Levy maksaa 15 euroa ja on myynnissä mm. Saaristokeskus Korpoströmissä, eri saarissa Turunmaan saaristossa, Suomen Kansanmusiikkiliiton verkkokaupassa ja Digelius Musicissa Helsingissä.
Levyn voi myös ostaa suoraan Espoon pelimanneilta tai tuottaja Martina Lindbergiltä.

Lisätietoja levystä antaa:
Martina Lindberg, tuottaja
050-5666 233 /
[email protected]

Julkaisija Martina Lindberg 2018

Aila-duo: Aailâ lain

cd

Aila-duon tarina alkoi vuonna 2013, jolloin Orff-pedagogiikka toi yhteen inarilaisen Heli Aikion ja etelästä pohjoiseen muuttaneen Jessika Lammen. Heli Aikio on lyyrikko-lauluntekijä, joka puhuu inarinsaamea. Jessika Lampi on musiikkikasvattaja, joka on erikoistunut varhaisiän musiikkikasvatukseen ja erityismusiikkikasvatukseen. Hänet tunnetaan myös laulaja-lauluntekijänä. Vuonna 2014 he voittivat saamelaislaulukilpailun Kautokeinossa Norjassa sävellyksellään "Naharij kandâ" (Unien poika). Voittajina he saivat edustaa saamenmaata Liet Internationalissa, joka on laulukilpailu eurooppalaisille vähemmistö- ja alueellisille kielille. Duo kuvaa musiikkiaan unenomaiseksi folkpopiksi, koska he yhdistelevät perinnemusiikkia nykyajan rytmeihin ja äänimaailmoihin. Helmikuussa 2018 duo julkaisi EP:n nimeltään Aailâ lain (Ailan lailla), joka sisältää duon itsensä tekemiä inarinsaamenkielisiä lauluja rakkaudesta, surusta ja saamenmaan luonnosta. Muusikko Janne Lappalainen (tunnettu mm. Värttinästä ja Irina Björklundin yhtyeestä) lisää oman sävynsä kappaleisiin niin tuottajana kuin sovittajana. Hän soittaa myös osaa levyllä kuultavista soittimista.

Yhtyeen nimi Aila-duo on peräisin heidän viimeisten nimiensä ensimmäisistä kirjaimista - Ai ja La. Saamen kulttuurissa Ailâ on myös perinteinen nimi.

Naharij kanda – Boy Of The Dreams / Vyerdim – Expectancy / Ahheev – Yearning / Illâmuorâäigi – Season Of Glowing Trees / Kuovsâkkâsah – Northern Lights

Julkaisija Tuupa Records 2018

Anna Fält: ITE (Monophon Records)

cd

Laulaja Anna Fältin ensimmäinen kokopitkä soololevy ITE (Monophon Records) julkaistaan virallisesti 19/11. Levyllinen säestyksetöntä soololaulua sisältää enimäkseen Annan sävellyksiä kalevalanmittaisiin teksteihin ja inspiraationlähteinä ovat olleet ihmisääni, erilaiset lauluperinteet, yksinlaulun rajoitteet ja mahdollisuudet sekä metsäsuomalaisten loitsut.
Lisätietoja: http://monophon.se/ sekä www.annafalt.com
Levy ladattavissa jo ennen julkaisupäivää iTunesista ja Spotifystä.

Julkaisija Monophon Records / Malmö 2018

Sivut

Selaa vanhempia julkaisuja